Ovatko tapasi arvojesi mukaiset?

Pronssinen merkki - Olemme arvioineet tämän tekstin väitteiden perustuvan alustavaan tutkimusnäyttöön.
Pronssinen merkki – Olemme arvioineet tämän tekstin väitteiden perustuvan alustavaan tutkimusnäyttöön.

Sofi on vanhan ystävänsä kanssa baarissa iltaa viettämässä. Juttua riittää ja molemmilla on hauskaa, mutta erään puheenaiheen kohdalla Sofi huomaa ystävänsä kasvoilla käyvän hetkellisen epäröinnin ja monitulkintaisen ilmeen. Sofin olisi helppo jatkaa juttua eteenpäin, mutta hän pysähtyy ja nojautuu eteenpäin. ”Kuule”, hän sanoo pehmeästi, ”onko kaikki ihan hyvin?”

Vihtori taas on puistossa kävelyllä, kun hänen silmiinsä osuu tuulen mukanaan kuljettama puunlehti. Lehden tanssi ilmassa herättää Vihtorissa uteliaisuuden – millaisella matemaattisella yhtälöllä tuota liikettä voisi parhaiten kuvata? Hän istahtaa penkille ja kaivaa esille muistilehtiönsä, alkaa mietteliäänä raapustelemaan siihen yhtälöitä samalla kun katselee tuulen mukanaan kantamia kappaleita.

Meri on bussissa matkalla kotiin, kun hänen korviinsa kantautuu takanaan istuvan pariskunnan keskustelu. ”Kannattaako kehitysmaahyväntekeväisyyteen lahjoittaa mitään? Se menee kuitenkin vain kaikenlaisten välikäsien ja rikkaiden hallitsijoiden taskuun”, keski-ikäinen mies kysyy vaimoltaan. Meri kääntyy pariskuntaa kohti. ”Anteeksi, en voinut olla kuulematta keskusteluanne”, hän aloittaa kohteliaasti. ”Jos sallitte pienen kommentin, niin monet lahjoituskohteet ovat tosiaan ongelmallisia, mutta löytyy myös tutkittuja listoja aidosti hyödyllisistä kohteista…”

Sofilla, Vihtorilla, ja Merillä on kaikilla kolmella heidän arvoihinsa vahvasti liittyviä tapoja. Mikäli Sofi huomaa että hänen ystäväänsä saattaisi vaivata jokin, niin hän pysähtyy kysymään asiasta (myötätunto). Kun Vihtori näkee jotain mitä pitää matemaattisesti kiinnostavana, hän käy miettimään sitä tarkemmin (uteliaisuus).  Ja jos Meri löytää mahdollisuuden puhua maailmanparannuksesta kiinnostuneelle yleisölle, käyttää hän tilaisuuden hyväkseen (hyvän tekeminen) [1].

Kukaan näistä kolmesta ei varsinaisesti mieti kyseisiä tapojaan. He vain toimivat niiden mukaisesti, automaattisesti, monta kertaa viikossa. Koska heillä on arvojensa mukaiset tavat, edistävät he jatkuvasti arvojaan, muuttaen itseään ja maailmaa vähän kerrallaan sellaiseksi kuin haluaisivat sen olevan. Kunkin yksittäisen teon vaikutus on pieni, mutta ajan kanssa kertautuva kokonaisvaikutus on suuri. Se on tapojen voima.



Tavat määritellään psykologiassa ihmisten taipumuksiksi tehdä automaattisesti jotain, kun on tietynlaisessa tilanteessa (esimerkiksi näkee toisella tietyn ilmeen, on juuri itse tehnyt jotain, jne.). [2] Tavat ohjaavat hyvin voimakkaasti käytöstämme: tutkimuksissa ihmiset käyttävät noin ⅓ – ½  valveillaoloajastaan asioihin, joita tekevät joka päivä ja samassa paikassa [3]. Tavat voivat olla yksinkertaisia tai monimutkaisia. Klassinen esimerkki monimutkaisesta ovat auton ajamiseen liittyvät tavat, jotka voivat tapahtua niin automaatilla, että ajatuksissaan oleva ajaja ei lopuksi muista koko matkastaan mitään.

Tapojen taustalla on periaatteessa yksinkertainen syntymekanismi. Jos ihminen tietyssä tilanteessa tekee jotain ja huomaa sen tavalla tai toisella palkitsevaksi, niin hän todennäköisemmin toimii samoin toistekin. Tämä saattaa tapahtua tietoisesti, mutta myös enemmän tai vähemmän huomaamattomasti. Ehkä stressaavan työpäivän jälkeen tuntuu hyvältä mässäillä suklaalla ja muilla herkuilla, ja ajan myötä taipumus mässäilyyn kotiin saavuttua käy yhä vahvemmaksi.

Tästä nousee ongelma. Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa käytetyn määritelmän mukaan arvomme ”näkyvät valinnoissa, joita teemme tietoisesti ja tarkoituksella, ja jotka vastaavat kysymykseen, mikä on meille tärkeää” [4]. Koska tapamme kuitenkin usein muodostuvat huomaamatta, saattavat ne olla ristiriidassa niiden arvojen kanssa, joita tietoisesti tahtoisimme edistää.

Ihminen joka haluaisi vaalia hyvinvointiaan saattaa lojua kaikki illat tietokoneella liikunnan harrastamisen sijaan. Ihminen joka arvostaa läheisyyttä ei silti välttämättä tule pitäneeksi yhteyttä ystäviinsä. Ihminen jolle tasapainon suhde työn ja vapaa-ajan välillä olisi tärkeä, saattaa silti ajautua tekemään töitä kotiin tultuaankin.

Tämä ei tarkoita, että kyseiset ihmiset olisivat mitenkään tarkoituksellisesti kaksinaamaisia. Se tarkoittaa vain sitä, etteivät he ole vielä pysähtyneet tietoisesti miettimään tapojaan ja arvojaan, ja onnistumaan uudenlaisten tapojen muodostamisessa.

Miten nämä ihmiset voisivat tehdä elämästään enemmän arvojensa mukaista? Yksi vaihtoehto on pyrkiä tietoisesti keksimään arvoihinsa liittyviä tavoitteita, ja konkretisoimaan ne jatkuviksi tavoiksi. Alla oleva taulukko (mukailtu kirjasta Kohti arvoistasi [4]) antaa joitakin esimerkkejä siitä, mitä tapoja hyvinvoinnin vaalimista, läheisyyttä, ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa arvostavat ihmiset saattaisivat koettaa muodostaa.

Arvo Mitä haluan tapahtuvan? Tavoite / tukeva tapa
Läheisyys Pidän enemmän yhteyttä ystäviini Teen mukavia, rentouttavia asioita yhdessä ystävien kanssa
Haluan lähentää suhdetta kummityttööni Pidän häneen yhteyttä säännöllisesti, ja autan häntä
Hyvinvoinnin vaaliminen Alan harrastamaan sauvakävelyä Sovin ystäväni kanssa säännöllisistä kävelyistä yhdessä
Tasapainoinen suhde työn ja vapaa-ajan välillä Haluan, että ehdin tehdä työni työajalla Pyydän apua ruuhka-aikoina, keskustelen tarpeen tullen työnkuvastani
Haluan pyhittää viikonloput ihmissuhteille ja harrastuksille Jätän työkoneen töihin perjantaisin

Uusien tapojen muodostamiseen taas aiempi artikkelimme toteutusaikomuksista on hyvä alku; laajemmin tapojen muokkaamista käsittelee esim. Charles Duhiggin populaarikirja Tapojen voima [5].

Kehitystö pitää Helsingissä myös ajoittaisia työpajoja mm. tapojen muodostamiseen liittyen. Tietoa seuraavista tapahtumistamme saa tästä listasta kevään työpajoja, sekä Facebookin Kehitystön tapahtumat Helsinki -ryhmästä.


Mikä on sinulle tärkeää?

Arvojen mukainen elämä vaatii sen tiedostamista, mitkä omat arvot ovat. Tämä on aihe, jota tulemme käsittelemään vielä lisää, mutta muutama yksinkertainen harjoitus [4] voi auttaa alkuun.

Harjoitus: mitä katuisin? Kuvittele, että olet elänyt pitkään, ja olet juuri viettämässä satavuotisjuhliasi. Oleta, että elämäsi on mennyt suunnilleen niitä uria ja siihen suuntaan, kuin mihin tämänhetkiset tapasi sitä ohjaavat. Mitä silloin vastaisit seuraaviin kysymyksiin:

  • Minkä murehtimiseen käytit elämässäsi liikaa aikaa?
  • Mitkä ovat asioita elämässäsi, joihin käytit liian vähän aikaa?
  • Jos voisit mennä ajassa taaksepäin, mitä muuttaisit?

Nämä vastaukset voivat kertoa sinulle jotain siitä, mikä sinulle on arvokasta.

Harjoitus: jos eläisin arvojeni mukaista elämää, miten minut muistettaisiin? Kuvittele nyt, että elämäsi olisi ollut juuri sellaista kuin haluaisit. Miten esimerkiksi puolisosi, lapsesi, ystäväsi ja yhteisösi muistaisivat sinua? Jos he aloittaisivat lauseita kuten ”olet ollut sellainen puoliso, joka…”, miten puheenvuoro jatkuisi? Entä miten itse muistelisit elämääsi – mistä olisit ylpeä tai tyytyväinen?

Harjoitus: arvokompassi. Arto Pietikäisen Joustava mieli -sivuilta löytyy kymmeneen osa-alueeseen jaettu arvokompassi, jonka toiselta sivulta löytyy myös apukysymyksiä kunkin arvoalueen hahmottamiseen. Voit käyttää tätä apuvälineenä sen arvioimiseen, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja missä määrin ne tällä hetkellä toteutuvat elämässäsi.

Aiheesta syvemmin kiinnostuneelle artikkelin lopusta löytyy vielä lähdeviitteitä ja artikkelin huomiot.

Piditkö tästä artikkelista? Lähetä meille sähköpostisi niin ilmoittelemme uusista ja mielenkiintoisista jutuista. Liity listallemme tästä linkistä. Voit myös seurata meitä Facebookissa ja Twitterissä, sekä liittyä Facebook-keskusteluryhmäämme.


Lähteet ja huomiot

[1] On hieman tulkinnanvaraista, onko “hyväntekeminen” arvo itsessään, vaiko liittyykö se johonkin syvempään arvoon siitä, mikä koetaan hyväksi. Loppukädessä kukin itse määrittelee sen, millaiset termit tarkkaan ottaen kokee parhaiksi tavoiksi ilmaista omia arvojaan.

[2] ”Habits are response dispositions that are activated automatically by the context cues that co-occurred with responses during past performance.” Neal, D. T., Wood, W., & Quinn, J. M. (2006). Habits—A repeat performance. Current Directions in Psychological Science, 15(4), 198-202.

[3] Wood, W., Quinn, J. M., & Kashy, D. A. (2002). Habits in everyday life: thought, emotion, and action. Journal of personality and social psychology, 83(6), 1281.

[4] Pietikäinen, A. Kohti arvoistasi – Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. (2014) Duodecim.

[5] Duhigg, C. Tapojen voima: miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. (2014) Alkuteos The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business, suomentanut Kirsi Ohrankämmen. Viisas Elämä.

Jätä kommentti