Me kehitystössä haluamme tarjota luotettavinta tietoa oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Tieteellinen self help on uusi asia ja siksi siitä on varmaa tutkimustietoa vielä hyvin vähän tarjolla. Haluamme tarjota lukijoillemme parasta läpinäkyvää tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi ja koemme siksi tärkeäksi tehdä erot sen välillä, millaiseen tietoon eri juttumme perustavat.
Käytämme teksteissämme seuraavia kriteereitä (tarkemmin kriteerien taustaa vielä tekstin lopussa):
Tutkimuksiin perustuvat tekstit:
Luotettava tutkimusnäyttö
Tämä on ykköskriteerimme tutkimustiedon luotettavuudelle. Tämän statuksen saaneiden tekstien voi sanoa perustuvan luotettavalle pohjalle ja näkemysten voi sanoa olevan positiivisen psykologian tai lääketieteen kentässä pitkälti hyväksyttyjä. Arvioita ei tule kuitenkaan samaistaa lääketieteellisiä suosituksia vastaaviksi kannanottoiksi
Luotettavan tutkimusnäytön teksteissä esitetyt väitteet perustuvat empiirisen tieteen kovimpiin metodeihin eli kymmeniä tutkimuksia kokoaviin luotettaviksi arvioituihin meta-analyyseihin kausaalisista (interventioista tai kokeellisista) tutkimuksista, systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin aiheista ja tutkimusnäyttöön useilta eri tutkimussuunnilta (esimerkiksi taustanäyttöön evoluutiopsykologiasta, neuropsykologiasta tai kehityspsykologiasta). Lisäksi vastakkaisia näkemyksiä tukevia likimain hyviä meta-analyyseja tai systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ei saa olla tutkimuskentässä. Jos ehtomme eivät täyty tekstissä jonkin yksittäisen väitteen kohdalla, asia on merkitty selvästi tekstissä.
Lupaava tutkimusnäyttö
Tämän tason tekstien väitteiden voi sanoa olevan lupaavia tutkimustiedon mielessä. Niiden suhteen on vielä selvää kiistelyä akateemisissa ympyröissä. On kuitenkin todennäköistä, että tieto varmentuu tulevaisuudessa.
Lupaavan tutkimusnäytön tekstien väitteitä ja työkaluja tukee pääosin useita luotettavia kausaalisia (interventioita tai kokeellisia) tutkimuksia. Lisäksi kieltävän näytön pitää olla tutkimuskentässä selvästi heikompaa. Jos näin ei ole jonkin yksittäisen asian kohdalla, asia on merkitty selvästi tekstissä.
Alustava tutkimusnäyttö
Nämä tekstit ovat luotettavuudeltaan hyvää ideamateriaalia oman elämän käytännön kokeiluille. Niihin sisältyy kuitenkin paljon epävarmuutta. On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa uudet tutkimukset paljastavat jotkut tekstin väitteistä epäpäteviksi.
Alustavan tutkimusnäytön tekstien työkalujen toimivuudesta on tutkimusnäyttöä yksittäisistä hyvin tehdyistä tutkimuksista. Tämän ohella kieltävän näytön pitää olla heikompaa kuin tukevan, jos vastakkaista näyttöä löytyy. Jos näin ei ole jonkin yksittäisen asian kohdalla, tämä on merkitty selvästi tekstissä.
Vapaammat kirjoitukset:
Tekstit eivät perustu suoraan tutkimustietoon tai käyttävät sitä vapaammin soveltaen. Ne pyrkivät avaamaan uusia näkökulmia alueilla, joissa tietämyksemme on vielä tieteellisesti heikkoa.
Näiden oheella tulemme käyttämään ei tutkimusnäytöllisissä teksteissä myös muita vielä määräämättömiä symboleja
Taustaa tutkimustiedon arviointiimme
Huomio: Me kirjoittajat emme ole ammattipsykologeja, tutkijoita tai tilastotieteen ammattilaisia. Käyttämiämme arvioita ei tule ottaa esimerkiksi lääketieteellisiä suosituksia vastaavina kannanottoina. Tapamme luokitella materiaalia perustuvat kuitenkin psykologiassa ja lääketieteeteessä yleisesti hyväksyttyihin ajatuksiin siitä, millaista tietoa voi pitää luotettavana. Näistä lisää tulevassa tekstissämme, jossa yritämme käsitellä helppolukuisesti miten erottaa eri luotettavuustasoinen psykologinen tutkimustieto. Alla kuitenkin lyhyt kuvaus siitä, millä tekniikoilla arvioimme tällä hetkellä tutkimuksia
Kaltaisessamme tutkimustiedon käytännöön soveltamista painottavassa blogissa on mahdotonta tehdä jokaisesta aiheesta perusteellista akateemista tutkimusta. Annamme lähteiden luotettavuutta suhtaudumme siksi suhteellisen luottavaisesti vertaisarvioiduissa lehdeissä tehtyihin oikein kuvattuihin kausaalisiin tutkimuksiin, jotka usein olemme löytäneet luotettavien sekundäärilähteiden kautta. Tämän ohella teemme kuitenkin yksinkertaisia luotettavuustsekkauksia löytämiimme primäärilähteisiin. Näitä ovat erityisesti vertaisarvioinnin olemassa olo, meta-analyyseissa tutkimusten laadun tarkastelu ja publication biasin tarkastelu ja tutkimuksen perustietojen ja johdannon perusteella koehenkilöiden määrä, laatu, satunnaistus, kontrollointi ym. tarkastelu. Jos huomaamme tutkimuksissa puutteita merkkaamme ne teksteissämme yleisesti tekstiemme huomioihin. Lisäksi korostamme paljon kokeellisia/interventio tutkimuksia tarkastelussa ja käytännössä melkein aina kriteereissä käyttämämme termi kausaalinen tutkimus tarkoittaa niitä.
Kriteereissämme annamme hyvin vähän arvoa yksittäisille tutkimuksille suhteessa luotettaviin meta-analyyseihin ja kirjallisuuskatsauksiin kokeellisista tutkimuksista. Tämä johtuu siitä, että yksittäisten tutkimusten varauksellisuus on yleisesti hyväksytty näkemys niin psykologiassa kuin lääketieteessä. (ks. esim. http://slatestarcodex.com/2014/12/12/beware-the-man-of-one-study/) Lisäksi olemme tämän suhteen vielä erityisen tiukkoja sen takia, että kykymme ja resurssimme käydä läpi perusteellisesti yksittäisten tutkimusten luotettavuutta ovat rajatut ja näemme, että vähänkin pidempien johtopäätösten tekeminen niistä vaatisi usein huomattavaa perehtymistä aiheeseen. Yksittäisille laadukkaille laajoille (n~1000) satunnaistetuille kontrolloiduille tutkimuksille annamme kuitenkin tilanteesta riippuen enemmän arvoa. Tosin meta-analyysienkin tulkinnan kanssa täytyy olla varovainen ja eri alojen meta-analyysit antavat luotettavuudeltaan eri tasoista tietoa.
Lisäksi tutkimustietomme arviointi on läpinäkyvää ja pyrimme pääsääntönä merkitsemään kaikki käyttämämme primääri ja sekundaarilähteet teksteihimme
Kehitystön Blogi 