Mindfulness – Kovaa tiedettä vai hippihulluttelua?

Hopeinen merkki
Hopeinen merkki: Olemme arvioineet tämän tekstin väitteiden olevan lupaavia tutkimustiedon mielessä. Lisätietoja klikkaamalla.

Touko Kuusi. Voiko kännykälläsi mitata onnellisuuden kokemusta? Tutkija Matt Killingsworth on kehittänyt sovelluksen jolla voi.

Tutkijat ovat lähettäneet sovelluksella käyttäjille kymmeniä tuhansia viestejä. Viestit bonksahtavat satunnaisina aikoina. Ne voivat piippauksella ilahduttaa niin työn imussa kuin kesken yhdynnän.

Viestit vaativat käyttäjältä vastauksia peruskysymyksiin. Kuinka onnellinen olet? Ajatteletko jotain muuta kuin mitä parhaillaan teet?

Kysymysten avulla Killingsworth löysi tutkimuksessa vastauksia siihen, millaisia asioita tehdessään ihmiset kokevat itsensä onnellisimmiksi.

Yllätys, yllätys, ihmiset kokivat tutkimuksessa itsensä onnellisimmiksi harrastaessaan seksiä[i]. Piippaava kännykkä ei siis ilmeisesti toimintaa haitannut. Mutta samalla paljastui muutakin. Killingsworth havaitsi, että kautta rantain ihmiset olivat keskimäärin onnellisempia silloin kun he keskittyivät vain siihen asiaan, mitä he tekivät parhaillaan. Oli kyseessä sitten seksi, kotityöt tai työnteko, ihmiset raportoivat enemmän onnellisuutta itse asiaa ajatellessa kuin muiden asioiden tai Facebookin pyöriessä päässä[ii].

Killingsworthin tutkimus on lajiltaan uudenlainen ja epävarma. Siitä ei kannata tehdä suuria johtopäätöksiä. Se kuitenkin vihjaa siihen, että tarkkaavaisuuden pitäminen vain tehtävässä asiassa ja eläminen hetkessä voi olla tärkeä palanen hyvinvoinnissamme. Hetkessä eläminen on mindfulnessin ytimessä.

mindfulness-731846_1280

Mitä on mindfulness?

Mindfulness on Buddhalaisesta perinteestä juontuva[iii] ajattelutapa, jonka länsimainen kulttuuri ja psykologia on imaissut. Usein mindfulness määritellään tietoiseksi hyväksyväksi läsnäoloksi hetkessä[iv].

Mindfulness ei ole menneestä tai tulevasta huolehtimista. Jos olisit sanonut vahingossa hyvälle työkaverillesi jotain loukkaavaa aiemmin päivällä, mindfulness ei ole asian loputonta puntarointia. Se ei ole mietintää, suuttuiko työkaveri aiemmin tai mitä pitäisi sanoa hänellä seuraavan kerran työpaikalla.

Eikä mindfulness ole keskittymistä.[v] Keskittymisestä mindfulnessin erottaa ilman tahdonvoimaa tapahtuva avara hyväksyvä suhtautuminen ärsykkeisiin ja ajatuksiin. Mindfulnessille tyypillisissä harjoituksissa toki huomiota suunnataan esimerkiksi omiin kehonosiin. Kuitenkin tämä tarkkaavaisuuden pito on rentoa ja vaatii mieleltä rauhoittumista ja siitä ei seuraa stressin nostoa kuten intensiivisessä tarkkaavaisuutta vaativassa työrupeamassa. Esimerkiksi luokkaantuneen työkaverin tapauksessa mindfulness ei ole siis täyttä keskittynyttä uppoutumista pahoitteluviestin lähettämiseen.

Eikä mindfulness ole asioiden kieltämistä. Se ei ole itsensä pakottamista nauttimaan mökkimaisemista samalla kun mielenpohjalla kalvavat ajatukset työkaverista.

Mahdollisesti loukkaantuneen työkaverin tapauksessa mindfulness on tilanteen hyväksymistä. Se on tietoista hyväksyvää läsnäoloa, jossa ymmärtää, että sanoi pahasti työkaverilleen ilman pidemmälle menevää huolehtimista, keskittynyttä toimintaa tai kieltämistä[vi].

Mindfulness ei ole siis tutkimusten perusteella ihannetila, jossa pitäisi pyrkiä viettämään koko elämänsä. Työkaverin tapaus tuo esille sen, että tarvitsemme myös tulevaan ja menneeseen kurottavaa suunnittelua elääksemme hyvinvoivaa elämää. Kyky arvioida tulevaisuutta menneen perusteella on ihmisen ainutlaatuinen kyky. Loukkaantuneen työkaverin tapauksessa se voi auttaa meitä pyytämään anteeksi myöhemmin työpaikalla menneessä tapahtunutta tekoa. Mutta tutkimusten perusteella saattaa joskus olla hyvä unohtaa nykymaailman kiireet ja pyrkiä tietoiseen hyväksyvään läsnäoloon.

Parantaako mindfulness hyvinvointia?

Nykyisin mindfulness on muodissa. On mindfulness-kursseja liikunnasta meditaatioon, aikuisten mindfulness-värityskirjoja (linkki) ja kaikenlaisia ruokia ja tavaroita, joihin on iskostettu sana mindfulness. Tutkimustieto ei kerro, että kannattaisi varata aika eksoottisimpaan mindfulness-kurssiin tai tyhjentää kaupan hyllyt kaikesta tietoisesta roinasta. Meillä on tutkimustiedon perusteella vahvaa näyttöä siitä, että tietynlainen mindfulness-harjoittelu toimii. Muun suhteen kannattaa pitää tietty varaus mukana, uteliaisuus toki sallien.

Tiedämme eniten mindfulness-meditoinnin hyödyistä. Mindfulness-meditaatiota ja sitä hyödyntävää MBSR[vii] -stressinkäsittelyohjelmaa on tarkasteltu lukuisissa kymmeniä kokeellisia tutkimuksia tarkastelevissa meta-analyyseissa. Niiden perusteella mindfulness-harjoittelu keskimäärin vähentää ahdistusta ja masennusta, vahvistaa stressinsietokykyä, parantaa keskittymiskykyä ja muita kognitiivisia kykyjä[viii] ja vaikuttaa lisäävän tietyllä tavalla tehtynä positiivisia tunteita, erityisesti myötätunnon kokemuksia elämässä[ix].

8136807361_f12e6125cb_k
MBSR-ohjausta toteutetaan meditoinnin, joogan ja rentoutusharjoitteiden avulla

Mindfulness-ohjelmien hyödyistä on saatu myös lupaavaa taustanäyttöä aivokuvantamismenetelmiä käyttävissä ja kehon fysiologisia reaktioita mittaavista tutkimuksista[x]. Tutkimuksissa on meta-analyysin[xi] perusteella havaittu, että kun koehenkilöt osallistuvat meditointikurssille tai harrastavat pitkäaikaisesti meditointia, heidän aivoissaan tapahtuu pysyviä muutoksia. Aivoissa vahvistuvat muun muassa sellaiset alueet, joiden on havaittu olevan yhteydessä tunteiden hallintaan ja empatiaan.

Tietoisen hyväksyvän läsnäolon työkalut

Mindfulnesiin liittyviä työkaluja ja tekniikkoja on pilvin pimein. Seuraavat harjoitukset vaikuttavat tutkimusten perusteella luotettavimmin parantavan hyvinvointia.

Mindfulness-meditointi

Participants at the World Economic Forum - Annual Meeting of the New Champions in Tianjin, People's Republic of China 2014. Copyright by World Economic Forum / Ciaran McCrickard
Mindfulness-meditaatiota World Economic Forumilla – Copyright by World Economic Forum / Ciaran McCrickard

Tarkkaavaisuus suuntautunut mindfulness-meditointi on tutkituin mindfulness-harjoittelun muoto. Yleensä siihen kuuluu ainakin tarkkaavaisuuden suuntaaminen hengitykseen ja omien kehonosien läpikäynti (body scan).

Voi olla hyvä idea[xii] aloittaa meditointi 10 minuutin meditointirupeamilla ja hiljalleen kasvattaa niitä myöhemmin pidemmiksi. Tutkimustieto hyvinvointia parantavista vaikutuksista on saatu yleensä 30 minuuttia päivässä tai vielä pidempään kestävistä harjoitussessioista[xiii]. Kuitenkin myös lyhyempien sessioiden hyödyistä on tutkimustietoa ja aluksi on hyvä pitää kynnys matalana.

Pituutta tärkeämpää meditoinnin hyvien vaikutusten kannalta on sen säännöllisyys. Tutkimuksissa mindfulness-harjoittelun hyödyt on havaittu yleensä vähintään useiden viikkojen päivittäisen harjoittelun tuloksena. Tavan muodostamisessa helpottaa, jos tekee meditoinnin aina samaan aikaan joka päivä, esimerkiksi ensimmäisenä aamulla. Meditoinnin aloittamisen tekee helpoksi meditointiäänitteiden tai kännykkäsovellusten käyttö. Riittää, että panee napilla äänitteen päälle ja istahtaa paikalleen.

Internetistä löytyy paljon erilaisia resursseja mindfulness -meditoinnin aloittamiseen. Alla on joitain hyviä resursseja, äänitteitä ja kännykkäsovelluksia aiheeseen.

Mielenterveysseuran mindfulness-äänitteitä. Pääosin harjoitteet ovat ehkä turhankin lyhyitä, mutta joukkoon mahtuu myös muutama yli 10 minuuttia kestävä harjoite

Kalifornian Berkeleyn yliopiston laadukkaita äänitteitä (englanniksi)

Englanninkielinen ilmainen minfulness sovellus androidille, josta löytyvät muun muassa myös mainitsemani UCLA:n äänitteet (käytän tätä itse)

Ohjeet mindfulness-meditointiin (omatoimisesti ilman äänitettä)

Rakastavan ystävällisyyden meditointi

Rakastavan ystävällisyyden (Loving kindness, mettâ bhâvanâ) meditaatio on mindfulness-meditoinnin lähisukulainen. Rakastavan ystävällisyyden meditointi korostaa myötätunnon kokemusta. Myötätunnon kokemusta pyritään meditoinnissa ensin tuntemaan itseä, sitten ystäviä, vihamiehiä ja lopuksi usein koko maailmaa kohtaan.

Rakastavan ystävällisyyden meditoinnin parantaa lupaavasti hyvinvointia. Tutkimuksia kokoavan meta-analyysin[xiv] perusteella näyttäisi siltä, että rakastan ystävällisyyden meditointi on tyypillistä mindfulness-meditointia parempi keino onnellisuuden, positiivisten tunteiden ja erityisesti myötätunnon tunteiden rakentamiseen omaan elämään

Venrun

Rakastavan ystävällisyyden meditoinnin aloittamiseen pätevät samat vinkit kuin mindfulness-meditointiin. (yllä) Meditaatiosta ei näytä löytyvän ilmaisia suomenkielisiä kännykkäsovelluksia, mutta joitain hyviä äänitteitä löytyy suomeksi:

5 minuutin loving kindness meditaatioharjoite (youtubessa)

20 minuutin loving kindness meditaatioharjoite (youtubessa)

UCLA: n 9 minuutin loving kindness meditaatio harjoitus – (enlanniksi)

Ohjeet loving kindness meditointiin (ilman nauhaa) (sivun lopussa)

Aiheesta syvemmin kiinnostuneelle artikkelin lopusta löytyy vielä lisää lähdeviitteitä ja artikkelin huomiot.

Tykkäsitkö tästä artikkelista? Lähetä meille sähköpostisi niin ilmoittelemme uusista ja mielenkiintoisista jutuista. Liity listallemme tästä linkistä.

Lue loppuun

Mainokset

Sosiaalisuus, intohimo vai merkitys? – Mitä tutkimustieto kertoo hyvistä elämänvalinnoista

Hopeinen merkki
Hopeinen merkki: Olemme arvioineet tämän tekstin väitteiden olevan lupaavia tutkimustiedon mielessä. Lisätietoja klikkaamalla.

Touko Kuusi. Kuvittele itsesi istumassa yksin aurinkoisessa kahvilassa. Näet kolmihenkisen porukan saapuvan. Kuulet, että he ovat vanhoja kavereita, jotka ovat ensimmäistä kertaa sitten kouluvuosiensa jakamassa elämänkokemuksiaan. Kaverukset ovat jokainen tahollaan tienhaarassa ja he etsivät toistensa kokemuksista elämälleen suuntaa.

Sofi kertoo, että hänestä on tullut sosiaalinen pyörremyrsky. Punaposkinen ja iloinen Sofi työskentelee asiakaspalvelutyössä. Hän viettää paljon aikaa lukuisten ystäviensä kanssa huolia ja iloja jakaen. Sofilla on rakastava aviomies ja kaksi lasta. Sofista kuitenkin tuntuu, että hän elää oravanpyörässä. Vaikka hän nauttii elämästään, häneltä puuttuu isompi päämäärä tai unelma elämästä.

Vihtori, joka on köyryselkäinen ja yksinelävä kertoo aivan toisenlaisen tarinan. Hän saa elämänilonsa virtaukseen (flow-tilaan) pääsemisestä matemaattisessa tutkimustyössään. Uteliaisuus kokeilla uusia asioita niin matematiikan kuin elämän muilla pelikentillä vetää Vihtoria eteenpäin. Silloin kun Vihtori ei ole töissä virtauksen keskellä, tuntee hän kuitenkin onnettomuutta.

Meriä kiinnostaa maailmanparannus. Ruskettunut ja tummatukkainen Meri viettää aikaansa ulkomailla vapaaehtoistyössä hädänalaisia auttamassa. Merillä on kuitenkin hajanainen olo. Vaikka hän tapaa uusia ihmisiä ja parantaa maailmaa, hänestä tuntuu, että kaiken keskellä hän ei ehdi ajatella omaa henkilökohtaista terveyttään tai ihmissuhteitaan tarpeeksi.

Millaisia ovat hyvinvoivat ihmiset?

2

Istuessasi kahvilassa kuuntelemassa sivussa voisit helposti päätyä miettimään kuka ystävyksistä elää hyvinvoivinta tai merkityksellisintä elämää[i] Onko parempi olla sosiaalinen ja suosittu vai elää yksin jatkuvan flow-tilan (virtauksen) äärellä? Vai viekö maailmanparannus kuitenkin voiton? Tutkimustieto vastaa kysymykseen toisella tavalla. Kukin kolmesta henkilöstä kuvaa pelkistetysti ominaisuuksia, joiden on todettu edistävän hyvinvointia.

Sosiaalinen Sofi

Sofi edustaa positiivisen psykologian avaintutkijan Martin Seligmanin sanoin miellyttävää elämää (pleasant life) tai onnellista elämää. Tutkijat kysyivät ryhmältä erittäin onnellisia opiskelijoilta heidän elämästään ja ihmissuhteistaan. He havaitsivat, että onnelliset opiskelijat olivat keskimäärin sellaisia kuin Sofi. Tavallisista tallaajista tämän porukan erotti läheisten sosiaalisten suhteiden laaja määrä. Sama on havaittu kymmenistä tutkimuksista koostetuista meta-analyyseissa. Niiden perusteella hyvät sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä niin pidempään elinikään kuin onnellisuuteen[ii].

Virtauksen Vihtori

Jos Sofin kaltainen elämä on onnellista, pitäisikö yksinelävän Vihtorin elämää pitää onnettomana? Ei. Vihtorin vahvuus on virtauksessa ja uteliaan kiinnostuneessa elämänasenteessa.[iii] Hän elää Seligmanin sanoin kiinnostuksen täyteistä elämää (engaged life).

Vihtorin kokema virtaus (flow) syntyy kun tiivis keskittyminen toimintaan omien taitojen äärirajoilla yhtäkkiä helpottaa, ajantaju katoaa ja minä jää taka-alalle. Flow tilaa tutkineen Mihaly Csikszentmihalyin mukaan Flow on optimaalinen toimintatila, jossa kaikki resurssit ovat suuntautuneet vain tehtävän suorittamiseen. Flow-tilan on useissa tutkimuksissa havaittu olevan hyvinvoinnin kokemuksen lähde. Se on tila, johon ihmiset usein pääsevät intohimoisten harrastusten, kuten urheilulajien, musiikin tai taiteen keskellä.

Merkityksellinen Meri

Meri elää Seligmanin sanoin merkityksellistä elämää (meaningful life). Merkityksellinen eläminen on seikkailua jonkin itseä suuremman päämäärän hyväksi. Tämä päämäärä voi olla esimerkiksi luonnonsuojelu, inhimillisen kärsimyksen vähentäminen maailmassa tai maailmankaikkeuden olemuksen selvittäminen.

Elämän merkityksellisyyden tärkeyden hyvinvoinnille nosti esiin Viktor Frankl kirjallaan Man’s Search for Meaning. Frankl koki natsisaksan keskitysleirit. Leireillä hän havainnoi ympäristöään ja sitä, mikä auttoi selvinneitä selviämään kuolemien ja kurjuuden yli. Frankl päätyi siihen, että selvinneitä yhdisti voimakas elämän merkityksellisyys, kyky nähdä että tuskan ja kurjuuden toisella puolella on jotain, jota kannattaa tavoitella ja edistää. Myöhemmin tutkimuksissa on laajasti havaittu, että ihmiset joilla on jokin isompi päämäärä tai merkitys elämässään ovat keskimäärin onnellisempia kuin, ne joilla tätä ei ole.

Millaiset elämänvalinnat tekevät hyvinvoivaksi?

3

Kun ystävykset miettivät, mitä Sofi voi opettaa muille sosiaalisuudesta, Vihtori virtauksesta tai Meri merkityksestä tulee vaikeampaa. Omasta arjestamme tiedämme, että asiat, jotka saavat kaverin hyvälle tuulelle tai luovat merkityksen elämään, eivät aina sovi itselle. Sama haaste on tieteessä. Se, että tiedämme sosiaalisuuden, virtauksen ja merkityksellisyyden olevan yhteydessä hyvinvointiin ei kerro, ovatko nämä asiat helposti kaikkien saavutettavissa ja millä tavoin.

Tutkimusten perusteella onnellisuudesta jopa puolet saattaa olla perimämme tulosta[iv]. Jotta voisimme tulla hyvinvoiviksi pitää ympäristön perusasioiden ja oman toimeentulon olla kunnossa. Ilman ravintoa, terveyttä tai sosiaalista yhteisön arvostusta ei ihminen pötki pitkälle.

4

Kun nämä peruslähtökohdat ovat kunnossa voi hyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän tavoittelu räjähtää vasta kunnolla käyntiin. Erinomaiset työkalut kohti Sofian sosiaalisuutta, Vihtorin virtausta ja Merin merkityksellisyyttä kohti näyttää psykologiseen vahvaan tutkimustietoon perustuva itseohjautuvuusteoria[v]. Sen mukaan meillä on kolme hyvinvoinnin perustarvetta: läheisyys, kyvykkyys ja vapaaehtoisuus.

Läheisyys ja hyväntekeminen, sosiaalisen hyvinvoinnin avaimet

5

Läheisyys on Sofin vahvuus. Läheisyyden ydin on toisten ihmisten kohtaamisessa. Läheisyyden kokemuksen on todettu laajasti tutkimuksissa olevan yhteydessä ihmisen hyvinvointiin ja sisäiseen motivaatioon. Tämä ei ole evoluution näkökulmastakaan ihme, koska ihminen ja sen apinasukulaiset ovat lauma-eläimiä ja laumassa halu sosiaaliseen vuorovaikutukseen on ratkaisevaa.

Mitä ideoita tutkimustiedon perusteella Sofilta voisi sitten saada elämänsä suunnan muuttamiseen enemmän läheisyyttä tukevaksi? Monenlaisia. Vihtori voisi esimerkiksi päättää aloittaa uuden sosiaalisen harrastuksen, kuten laulukuoron tai shakin pelaamisen shakkiseurassa. Meri voisi alkaa pitää Skypen kautta säännöllisesti yhteyttä kaukomailla vapaaehtoistyössä tapaamiinsa ihmisiin.

Sosiaalisia suhteita ylläpitävänä voimana pidetään myös ihmisen halua tehdä hyvää.[vi] Hyväntekemisen tärkeyttä hyvinvoinnille on testattu sellaisissa koehenkilöille hauskoissa tutkimuksissa, joissa tutkija jakaa tutkittaville rahaa. Tutkijalla on kuitenkin kahdenlaiset ohjeet rahan käyttöön. Ensimmäisen ryhmä käyttää rahat itseensä, mutta toinen ryhmä joutuu käyttämään rahat jonkun toisen hyväksi. Yllättävä havainto näissä tutkimuksissa on ollut se, että rahan käyttäminen toiseen tekee onnellisemmaksi kuin rahan käyttäminen itseen. Ilmiö näyttäisi pätevän niin länsimaisissa kuin kehitysmaissa. Hyväntekemisen hyvinvointia vahvistavalle vaikutukselle on myös löytynyt tukea evoluutiopsykologiasta.

Vapaaehtoisuus ja kyvykkyys, reitit sisäiseen motivaatioon ja virtaukseen

7

Vapaaehtoisuus ja kyvykkyys ovat Vihtorin vahvuuksien ytimessä. Iso syy mielekkääseen elämään Vihtorilla on se, että hän on voinut valita unelmansa tutkia uteliaasti ja vapaasti matemaattisia ongelmia. Tämän ohella menestys ja työn löytyminen aiheesta tuottaa hänelle kyvykkyyden kokemusta. Nämä taasen vahvistavat helppoutta päästä virtaukseen ja vahvistavat motivaatiota.

Tutkimusnäyttö vapaaehtoisuuden ja kyvykkyyden kokemuksen puolesta on vahvaa. Jos tutkijat antavat pulmapelien ratkaisemisesta tutkittaville rahapalkinnon, kiinnostus tehdä pulmapelejä myöhemmin ilman rahapalkintoa vähenee. Ihminen kokee tehneensä pulmapelejä vain rahapalkinnon vuoksi, eikä vapaaehtoisesti omasta kiinnostuksestaan. Vastaavasti kehuminen sujuvasta pulmapelien tekemisestä lisää intoa ratkaista pulmapelejä, koska se lisää ihmisen kyvykkyyden kokemusta. Meta-analyyseissa[vii] ja ympäri maailma eri kulttuureissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että vapaus valita ja se että tuntee itsensä kyvykkääksi näyttävät lisäävät motivaatiota ja hyvinvointia taustasta riippumatta[viii].

Me kaikki voimme ottaa oppia Vihtorista elämänvalintojamme tehdessä.

Esimerkiksi Sofi voisi pyrkiä asiakaspalvelutyössään ottamaan enemmän vastuuta työstään. Hän voisi ehdottaa rohkeammin työnantajalle millaisia työtehtäviä hän haluisi tehdä ja näin vahvistaa samalla vapaaehtoisuuden kokemustaan. Samalla hän voisi valita enemmän sellaisia tehtäviä, joissa hän kokisi itsensä kyvykkääksi.

Keinot merkitykselliseen elämään

8

Kerroin aiemmin, että hyväntekeminen vahvistaa hyvinvointia, koska se vahvistaa sosiaalisia suhteita. Hyväntekeminen parantaa hyvinvointia myös siksi, että se liittää elämää merkityksellisiin isompiin päämääriin. Tutkimuksissa on havaittu, että myös sosiaalisesti etäiset hyväntekemiset, kuten lahjoittamiset toiselle puolelle maailmaa parantavat hyvinvointia. Emme tiedä vielä paljon siitä, kuinka helppo elämän merkitys on löytää[ix]. Psykologi Martin Seligman kuitenkin esittää, että elämän merkitys olisi sosiaalisuutta ja virtausta voimakkaammin omissa käsissämme oleva tapa lisätä hyvinvointiamme[x].

Mitä vinkkejä voisimme saada sitten Merkityksellistä elävää Meriltä elämänmuutoksiimme? Näitäkin on kaikenlaisia. Sofi voisi ehkä kasata ystäväporukan kokoon ja tehdä yhdessä vapaaehtoistyötä hyväntekeväisyysjärjestölle, esimerkiksi kävelyttämällä vanhuksia. Uteliaasti maailmaan suhtautuva Vihtori voisi päättää etsiä työpaikkaa, jossa hänen matemaattisia taitojaan voisi hyödyntää avaruustutkimuksen tai maailman mysteerien ratkaisemiseen tai lahjoittaa näihin rahaa.

Loppuhuomio:

Kuvasin nyt tutkimustietoamme hyvinvoinnista kolmen karikatyyrisen ihmishahmon kautta. Nämä kolme henkilöä ovat kuitenkin vain havainnollistuksia tutkimustiedosta, eivät tarkkoja kuvauksia siitä. Vaikka Sofi on sosiaalinen ja onnellinen ei pidä ajatella, että kaikki sosiaaliset ihmiset olisivat välttämättä onnellisia. Vaikka virtaava Vihtori on yksinelävä, ei pidä ajatella ettei virtaukseen voisi päästä sosiaalinen ihminen tai että yksinäiset ihmiset eläisivät muita useammin virtauksessa (mikä ei ole lainkaan totta). Eikä pidä ajatella, että merkityksellistä elämää elääkseen täytyy tehdä eksoottista vapaaehtoistyötä ulkomailla. Samoin ihmisissä esiintyy yksilöllistä geneettistä vaihtelua, joka heijastuu myös tarpeisiin. Joillekin ihmisille sosiaaliset suhteet eivät ole yhtä välttämätön hyvinvoinnin edellytys kuin toisille (vaikka sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin linkki on hyvin vahva).

Aiheesta syvemmin kiinnostuneelle artikkelin lopusta löyyty vielä lisää lukemista, kuunneltavaa, lähdeviitteitä ja artikkelin huomiot.

Tykkäsitkö tästä artikkelista? Lähetä meille sähköpostisi niin ilmoittelemme uusista ja mielenkiintoisista jutuista. Liity listallemme tästä linkistä.

Lue loppuun