Touko Kuusi. Kuvittele itsesi istumassa yksin aurinkoisessa kahvilassa. Näet kolmihenkisen porukan saapuvan. Kuulet, että he ovat vanhoja kavereita, jotka ovat ensimmäistä kertaa sitten kouluvuosiensa jakamassa elämänkokemuksiaan. Kaverukset ovat jokainen tahollaan tienhaarassa ja he etsivät toistensa kokemuksista elämälleen suuntaa.
Sofi kertoo, että hänestä on tullut sosiaalinen pyörremyrsky. Punaposkinen ja iloinen Sofi työskentelee asiakaspalvelutyössä. Hän viettää paljon aikaa lukuisten ystäviensä kanssa huolia ja iloja jakaen. Sofilla on rakastava aviomies ja kaksi lasta. Sofista kuitenkin tuntuu, että hän elää oravanpyörässä. Vaikka hän nauttii elämästään, häneltä puuttuu isompi päämäärä tai unelma elämästä.
Vihtori, joka on köyryselkäinen ja yksinelävä kertoo aivan toisenlaisen tarinan. Hän saa elämänilonsa virtaukseen (flow-tilaan) pääsemisestä matemaattisessa tutkimustyössään. Uteliaisuus kokeilla uusia asioita niin matematiikan kuin elämän muilla pelikentillä vetää Vihtoria eteenpäin. Silloin kun Vihtori ei ole töissä virtauksen keskellä, tuntee hän kuitenkin onnettomuutta.
Meriä kiinnostaa maailmanparannus. Ruskettunut ja tummatukkainen Meri viettää aikaansa ulkomailla vapaaehtoistyössä hädänalaisia auttamassa. Merillä on kuitenkin hajanainen olo. Vaikka hän tapaa uusia ihmisiä ja parantaa maailmaa, hänestä tuntuu, että kaiken keskellä hän ei ehdi ajatella omaa henkilökohtaista terveyttään tai ihmissuhteitaan tarpeeksi.
Millaisia ovat hyvinvoivat ihmiset?
Istuessasi kahvilassa kuuntelemassa sivussa voisit helposti päätyä miettimään kuka ystävyksistä elää hyvinvoivinta tai merkityksellisintä elämää[i] Onko parempi olla sosiaalinen ja suosittu vai elää yksin jatkuvan flow-tilan (virtauksen) äärellä? Vai viekö maailmanparannus kuitenkin voiton? Tutkimustieto vastaa kysymykseen toisella tavalla. Kukin kolmesta henkilöstä kuvaa pelkistetysti ominaisuuksia, joiden on todettu edistävän hyvinvointia.
Sosiaalinen Sofi
Sofi edustaa positiivisen psykologian avaintutkijan Martin Seligmanin sanoin miellyttävää elämää (pleasant life) tai onnellista elämää. Tutkijat kysyivät ryhmältä erittäin onnellisia opiskelijoilta heidän elämästään ja ihmissuhteistaan. He havaitsivat, että onnelliset opiskelijat olivat keskimäärin sellaisia kuin Sofi. Tavallisista tallaajista tämän porukan erotti läheisten sosiaalisten suhteiden laaja määrä. Sama on havaittu kymmenistä tutkimuksista koostetuista meta-analyyseissa. Niiden perusteella hyvät sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä niin pidempään elinikään kuin onnellisuuteen[ii].
Virtauksen Vihtori
Jos Sofin kaltainen elämä on onnellista, pitäisikö yksinelävän Vihtorin elämää pitää onnettomana? Ei. Vihtorin vahvuus on virtauksessa ja uteliaan kiinnostuneessa elämänasenteessa.[iii] Hän elää Seligmanin sanoin kiinnostuksen täyteistä elämää (engaged life).
Vihtorin kokema virtaus (flow) syntyy kun tiivis keskittyminen toimintaan omien taitojen äärirajoilla yhtäkkiä helpottaa, ajantaju katoaa ja minä jää taka-alalle. Flow tilaa tutkineen Mihaly Csikszentmihalyin mukaan Flow on optimaalinen toimintatila, jossa kaikki resurssit ovat suuntautuneet vain tehtävän suorittamiseen. Flow-tilan on useissa tutkimuksissa havaittu olevan hyvinvoinnin kokemuksen lähde. Se on tila, johon ihmiset usein pääsevät intohimoisten harrastusten, kuten urheilulajien, musiikin tai taiteen keskellä.
Merkityksellinen Meri
Meri elää Seligmanin sanoin merkityksellistä elämää (meaningful life). Merkityksellinen eläminen on seikkailua jonkin itseä suuremman päämäärän hyväksi. Tämä päämäärä voi olla esimerkiksi luonnonsuojelu, inhimillisen kärsimyksen vähentäminen maailmassa tai maailmankaikkeuden olemuksen selvittäminen.
Elämän merkityksellisyyden tärkeyden hyvinvoinnille nosti esiin Viktor Frankl kirjallaan Man’s Search for Meaning. Frankl koki natsisaksan keskitysleirit. Leireillä hän havainnoi ympäristöään ja sitä, mikä auttoi selvinneitä selviämään kuolemien ja kurjuuden yli. Frankl päätyi siihen, että selvinneitä yhdisti voimakas elämän merkityksellisyys, kyky nähdä että tuskan ja kurjuuden toisella puolella on jotain, jota kannattaa tavoitella ja edistää. Myöhemmin tutkimuksissa on laajasti havaittu, että ihmiset joilla on jokin isompi päämäärä tai merkitys elämässään ovat keskimäärin onnellisempia kuin, ne joilla tätä ei ole.
Millaiset elämänvalinnat tekevät hyvinvoivaksi?
Kun ystävykset miettivät, mitä Sofi voi opettaa muille sosiaalisuudesta, Vihtori virtauksesta tai Meri merkityksestä tulee vaikeampaa. Omasta arjestamme tiedämme, että asiat, jotka saavat kaverin hyvälle tuulelle tai luovat merkityksen elämään, eivät aina sovi itselle. Sama haaste on tieteessä. Se, että tiedämme sosiaalisuuden, virtauksen ja merkityksellisyyden olevan yhteydessä hyvinvointiin ei kerro, ovatko nämä asiat helposti kaikkien saavutettavissa ja millä tavoin.
Tutkimusten perusteella onnellisuudesta jopa puolet saattaa olla perimämme tulosta[iv]. Jotta voisimme tulla hyvinvoiviksi pitää ympäristön perusasioiden ja oman toimeentulon olla kunnossa. Ilman ravintoa, terveyttä tai sosiaalista yhteisön arvostusta ei ihminen pötki pitkälle.
Kun nämä peruslähtökohdat ovat kunnossa voi hyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän tavoittelu räjähtää vasta kunnolla käyntiin. Erinomaiset työkalut kohti Sofian sosiaalisuutta, Vihtorin virtausta ja Merin merkityksellisyyttä kohti näyttää psykologiseen vahvaan tutkimustietoon perustuva itseohjautuvuusteoria[v]. Sen mukaan meillä on kolme hyvinvoinnin perustarvetta: läheisyys, kyvykkyys ja vapaaehtoisuus.
Läheisyys ja hyväntekeminen, sosiaalisen hyvinvoinnin avaimet
Läheisyys on Sofin vahvuus. Läheisyyden ydin on toisten ihmisten kohtaamisessa. Läheisyyden kokemuksen on todettu laajasti tutkimuksissa olevan yhteydessä ihmisen hyvinvointiin ja sisäiseen motivaatioon. Tämä ei ole evoluution näkökulmastakaan ihme, koska ihminen ja sen apinasukulaiset ovat lauma-eläimiä ja laumassa halu sosiaaliseen vuorovaikutukseen on ratkaisevaa.
Mitä ideoita tutkimustiedon perusteella Sofilta voisi sitten saada elämänsä suunnan muuttamiseen enemmän läheisyyttä tukevaksi? Monenlaisia. Vihtori voisi esimerkiksi päättää aloittaa uuden sosiaalisen harrastuksen, kuten laulukuoron tai shakin pelaamisen shakkiseurassa. Meri voisi alkaa pitää Skypen kautta säännöllisesti yhteyttä kaukomailla vapaaehtoistyössä tapaamiinsa ihmisiin.
Sosiaalisia suhteita ylläpitävänä voimana pidetään myös ihmisen halua tehdä hyvää.[vi] Hyväntekemisen tärkeyttä hyvinvoinnille on testattu sellaisissa koehenkilöille hauskoissa tutkimuksissa, joissa tutkija jakaa tutkittaville rahaa. Tutkijalla on kuitenkin kahdenlaiset ohjeet rahan käyttöön. Ensimmäisen ryhmä käyttää rahat itseensä, mutta toinen ryhmä joutuu käyttämään rahat jonkun toisen hyväksi. Yllättävä havainto näissä tutkimuksissa on ollut se, että rahan käyttäminen toiseen tekee onnellisemmaksi kuin rahan käyttäminen itseen. Ilmiö näyttäisi pätevän niin länsimaisissa kuin kehitysmaissa. Hyväntekemisen hyvinvointia vahvistavalle vaikutukselle on myös löytynyt tukea evoluutiopsykologiasta.
Vapaaehtoisuus ja kyvykkyys, reitit sisäiseen motivaatioon ja virtaukseen
Vapaaehtoisuus ja kyvykkyys ovat Vihtorin vahvuuksien ytimessä. Iso syy mielekkääseen elämään Vihtorilla on se, että hän on voinut valita unelmansa tutkia uteliaasti ja vapaasti matemaattisia ongelmia. Tämän ohella menestys ja työn löytyminen aiheesta tuottaa hänelle kyvykkyyden kokemusta. Nämä taasen vahvistavat helppoutta päästä virtaukseen ja vahvistavat motivaatiota.
Tutkimusnäyttö vapaaehtoisuuden ja kyvykkyyden kokemuksen puolesta on vahvaa. Jos tutkijat antavat pulmapelien ratkaisemisesta tutkittaville rahapalkinnon, kiinnostus tehdä pulmapelejä myöhemmin ilman rahapalkintoa vähenee. Ihminen kokee tehneensä pulmapelejä vain rahapalkinnon vuoksi, eikä vapaaehtoisesti omasta kiinnostuksestaan. Vastaavasti kehuminen sujuvasta pulmapelien tekemisestä lisää intoa ratkaista pulmapelejä, koska se lisää ihmisen kyvykkyyden kokemusta. Meta-analyyseissa[vii] ja ympäri maailma eri kulttuureissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että vapaus valita ja se että tuntee itsensä kyvykkääksi näyttävät lisäävät motivaatiota ja hyvinvointia taustasta riippumatta[viii].
Me kaikki voimme ottaa oppia Vihtorista elämänvalintojamme tehdessä.
Esimerkiksi Sofi voisi pyrkiä asiakaspalvelutyössään ottamaan enemmän vastuuta työstään. Hän voisi ehdottaa rohkeammin työnantajalle millaisia työtehtäviä hän haluisi tehdä ja näin vahvistaa samalla vapaaehtoisuuden kokemustaan. Samalla hän voisi valita enemmän sellaisia tehtäviä, joissa hän kokisi itsensä kyvykkääksi.
Keinot merkitykselliseen elämään
Kerroin aiemmin, että hyväntekeminen vahvistaa hyvinvointia, koska se vahvistaa sosiaalisia suhteita. Hyväntekeminen parantaa hyvinvointia myös siksi, että se liittää elämää merkityksellisiin isompiin päämääriin. Tutkimuksissa on havaittu, että myös sosiaalisesti etäiset hyväntekemiset, kuten lahjoittamiset toiselle puolelle maailmaa parantavat hyvinvointia. Emme tiedä vielä paljon siitä, kuinka helppo elämän merkitys on löytää[ix]. Psykologi Martin Seligman kuitenkin esittää, että elämän merkitys olisi sosiaalisuutta ja virtausta voimakkaammin omissa käsissämme oleva tapa lisätä hyvinvointiamme[x].
Mitä vinkkejä voisimme saada sitten Merkityksellistä elävää Meriltä elämänmuutoksiimme? Näitäkin on kaikenlaisia. Sofi voisi ehkä kasata ystäväporukan kokoon ja tehdä yhdessä vapaaehtoistyötä hyväntekeväisyysjärjestölle, esimerkiksi kävelyttämällä vanhuksia. Uteliaasti maailmaan suhtautuva Vihtori voisi päättää etsiä työpaikkaa, jossa hänen matemaattisia taitojaan voisi hyödyntää avaruustutkimuksen tai maailman mysteerien ratkaisemiseen tai lahjoittaa näihin rahaa.
Loppuhuomio:
Kuvasin nyt tutkimustietoamme hyvinvoinnista kolmen karikatyyrisen ihmishahmon kautta. Nämä kolme henkilöä ovat kuitenkin vain havainnollistuksia tutkimustiedosta, eivät tarkkoja kuvauksia siitä. Vaikka Sofi on sosiaalinen ja onnellinen ei pidä ajatella, että kaikki sosiaaliset ihmiset olisivat välttämättä onnellisia. Vaikka virtaava Vihtori on yksinelävä, ei pidä ajatella ettei virtaukseen voisi päästä sosiaalinen ihminen tai että yksinäiset ihmiset eläisivät muita useammin virtauksessa (mikä ei ole lainkaan totta). Eikä pidä ajatella, että merkityksellistä elämää elääkseen täytyy tehdä eksoottista vapaaehtoistyötä ulkomailla. Samoin ihmisissä esiintyy yksilöllistä geneettistä vaihtelua, joka heijastuu myös tarpeisiin. Joillekin ihmisille sosiaaliset suhteet eivät ole yhtä välttämätön hyvinvoinnin edellytys kuin toisille (vaikka sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin linkki on hyvin vahva).
Aiheesta syvemmin kiinnostuneelle artikkelin lopusta löyyty vielä lisää lukemista, kuunneltavaa, lähdeviitteitä ja artikkelin huomiot.
Tykkäsitkö tästä artikkelista? Lähetä meille sähköpostisi niin ilmoittelemme uusista ja mielenkiintoisista jutuista. Liity listallemme tästä linkistä.
Lisää lukemista ja kuunneltavaa:
Suomeksi:
Ylen artikkeli ja kuunnelma Flow-tilasta
Frank Martelan kirjoitus itseohjautuvuusteoriasta ja läheisyydestä, kyvykkyydestä ja autonomiasta
Frank Martela – Valonöörit, sisäisen motivaation käsikirja
Englanniksi:
Seligmanin ted talk miellyttävästä, kiinnostavuuden täyteisestä ja merkityksellisestä elämästä.
Lyhyt artikkeli sosiaalisisten suhteiden tärkeydestä hyvinvoinnille
Artikkeli merkityksellisestä elämästä ja siitä, miten se eroaa onnellisuudesta
Huomiot:
[i] Ihmisten hyvinvoinnin tutkimuksessa on tärkeää erotella mitä tutkitaan. Kysytäänkö elämän merkityksellisyydestä, ihmisten onnellisuudesta, positiivisista tunteista, elämän tyytyväisyydestä, terveydestä vai mistä hyvän elämän merkistä. Positiivisessa psykologiassa hyvinvointi jaetaan usein psykologiseen hyvinvointiin ja subjektiiviseen hyvinvointiin (onnellisuuteen). Subjektiivinen hyvinvointi on hetkellisiä onnellisuuden kokemuksia ja psykologiseen hyvinvointiin liittyy laajemmin tämän taustalla olevia asioita, elämän merkitystä, sosiaalisia suhteita ja kehittymistä ihmisenä. Tässä tekstissä käsittelen kuitenkin yksinkertaisuussyistä ihmisten hyvinvointia pitkälti yhtenä mönttinä positiivisen psykologian näkökulmasta, koska tutkimuksissa on havaittu, että hyvin monissa asioissa nämä eri hyvinvoinnin mittaustavat ja puolet ovat yhteydessä toisiinsa ja yhden parantuessa myös muut parantuvat. Kuitenkin tekstissä on toki tutkimusten kohdalla mainittu, mitä hyvinvoinnin mittaria niissä käytettiin. Lisäksi voi vielä huomauttaa, että sanaan hyvinvointi käyttöön liittyy myös debattia ja jotkut voisivat ehkä haluta käyttää toista termiä tai pitävät sanaa hyvinvointi ideologisoituneena hetkellisen onnen ja hedonismin tavoitteluun merkityksellisyyden etsinnän sijasta. Minulle sana hyvinvointi tässä tekstissä tarkoittaa kaikkia edellä listaamiani hyvinvoinnin mittareita. Lisää eroista: http://greatergood.berkeley.edu/article/item/the_top_10_insights_from_the_science_of_a_meaningful_life_in_2013
[ii] Meta-analyysissa ei arvioitu publication biasinin riskiä, mikä tekee siitä hieman epäluotettavan. Tämä on kuitenkin tyypillinen ongelma monissa psykologian meta-analyyseissa ja sitä kautta mielestäni ei ole tarvetta epäillä, että meta-analyysi pyrkisi olemaan tahallaan vääristynyt.
[iii] Flow-tilaa ei ole tutkittu yhtä perusteellisesti kuin sosiaalisia suhteita tai elämän merkityksellisyyttä. Olen kuitenkin laittanut sen tässä yhdeksi hyvinvoinnin tukipilariksi, koska se kokoaa hyvin positiivisen psykologian tutkimusta hyvinvoinnista eikä ole ilmiönä liian päällekkäinen sosiaalisten suhteiden ja elämän merkityksellisyyden kanssa. Enemmän tutkitut kyvykkyyden, vapaaehtoisuuden kokemukset ja sisäinen motivaatio ovat yhteydessä flow-tilaan.
[iv] Tutkimusten perusteella on vahvaa näyttöä, että ihmisillä on eräänlainen onnellisuuden tasapainopiste, johon oma onnellisuus yleensä palautuu aina tietyn ajan jälkeen isoista iloista ja suruista. Eräässä tutkimumuksessa tarkasteltiin lottovoittajia ja selkäranka-vammautuneita ja havaittiin, että hetkellisestä onnellisuusriemusta huolimatta, pidemmällä aikavälillä (n. 1-2v) ryhmien onnellisuustasot palasivat käytännössä samaan. Brickman et al. (1978) Sama on havaittu myöhemmin lukuisissa tutkimuksissa tosin nykykäsitys on kuitenkin, että tasapainopisteeseen voi vaikuttaa ja se saattaa muuttua joidenkin isojen elämän tapahtumien seurauksena. Tarkkoihin prosenttiarvioihin onnellisuuden periytyvyydestä pitää myös suhtautua aina hieman varauksella. Huom! – näissä kyse on spesifisti onnellisuudesta (subjective well-being), ei laajasti hyvinvoinnista tai merkityksellisyydestä. Lyubomirsky, Sonja (2007). The How of Happiness: A practical approach to getting the life you want. Great Britain: Sphere. p. 20. ISBN 978-1-84744-193-5.
[v] Samaistan jatkossa tekstissä ihmisen sisäisen motivaation hyvinvointiin. Itseohjautuvuusteoria on teoria myös hyvinvoinnista, mutta sen kokeellisessa tutkimuksessa on painottunut motivaatiopsykologinen sisäisen motivaation näkökulma. Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, miten erilaiset asiat vaikuttavat ihmisen haluun tehdä asioita ilman ulkoista painetta omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta. Sisäisen motivaation on tutkimuksissa selkeästi havaittu olevan mm. yhteydessä erilaisiin onnellisuuden ja elämäntyytyväisyyden itsearviointimittareihin. Täsmällisestä näkökulmasta sisäinen motivaatio ja hyvinvointi eivät ole kuitenkaan ihan sama asia, mutta samaistan ne tekstissä toisiinsa selkeytyksen vuoksi. Richard Ryanin lyhyt kuvaus itseohjautuvuusteoriasta: ”It (Self-Determination theory) was initially developed by Ed Deci and myself as a theory of personality development and motivation. Self-Determination Theory looks at how social contexts—work, home, school environments—affect the motivation and wellness of people residing in them. It’s a pretty broad theory about social factors that facilitate or undermine people’s best functioning, which at the same time yields very specific interventions and change models.” lähde: http://archive.sciencewatch.com/inter/aut/2010/10-aug/10augRyan/
[vi] Tutkimusnäyttö hyväntekemiseen ei ole ihan niin vahvaa kuin läheisyyteen. Toisin kuin läheisyyttä hyväntekemistä ei ole hyväksytty yhdeksi perustarpeeksi osaksi itseohjautuvuusteoriaa. Frank Martela on kuitenkin ehdottanut hyväntekemistä osaksi teoriaa.
[vii] Keskeinen meta-analyysi aiheesta: Deci, Edward L., Richard Koestner, and Richard M. Ryan. “A Meta-Analytic Review of Experiments Examining the Effects of Extrinsic Rewards on Intrinsic Motivation.” Psychological Bulletin 125, no. 6 (1999): 627–68. doi:10.1037/0033-2909.125.6.627.
[viii] Vapaaehtoisuus (tai autonomia) kuulostaa helposti länsimaiselta ihanteelta, mutta sen on havaittu olevan edullinen sisäiselle motivaatiolle eri kulttuureissa. Tämä johtuu siitä, että itseohjautuvuusteoria käsittelee vapaaehtoisuuden tunnetta aktuaalisen vapaaehtoisuuden sijasta. Vaikka henkilö eläisi kollektiivisessa kulttuurissa ilman aktuaalista vapautta, voi hän silti kokea itse valinneensa ja sitoutuneensa elämään yhteisössään. Lisää aiheesta: Chirkov, Valery, Richard M. Ryan, Youngmee Kim, and Ulas Kaplan. “Differentiating Autonomy from Individualism and Independence: A Self-Determination Theory Perspective on Internalization of Cultural Orientations and Well-Being.” Journal of Personality and Social Psychology 84, no. 1 (2003): 97.
[ix] Elämän merkityksen lisäämisestä on vain yksittäisiä kokeellisia tutkimuksia. Se, että meiltä puuttuu kausaalinen (kokeellinen) tutkimusnäyttö elämän merkityksen hyödyistä ei ole niin iso ongelma elämän merkityksen hyödyllisyyden kannalta. Elämän merkityksellisyyttä pidetään usein jo sinällään ihan tavoittelemisen arvoisena ja yhtenä keskeisenä hyvinvoinnin mittareista riippumatta muista mittareista. Esimerkiksi itseohjautuvuusteorian parissa tutkimusta tehnyt Frank Martela käyttää mielestäni argumentoinnissaan termiä pitkälti tällä tavalla, vaikka hänelläkään ei ole esittää yhtään sen enempää kausaalisia tutkimuksia aiheesta. Datan puuttuminen on kuitenkin iso ongelma siinä mielessä, että meiltä puuttuu tietoa siitä, kuinka helppo merkitys on löytää ja mitkä tavat olisivat parhaita oman merkityksen löytää. Lisäksi on hyvä kysymys missä vaiheessa elämä on riittävän merkityksellistä, että merkityksellisyyteen kannattaa jo tyytyä. Merkityksen etsintään näyttää joissain tutkimuksissa nimittäin liittyvän jonkin verran hyvinvointia heikentäviä piirteitä, vaikka merkitys sinällään on todella hyvä asia. Näistä lisää tekstissä, jonka julkaisen myöhemmin aiheesta.
[x] Myös Frank Martela ajattelee, että merkityksellisyyden tavoittelu on onnellisuuden tavoittelua järkevämpää. Huom. nämä vaikuttavat olevan enemmän tieteilijöiden valistuneita mielipiteitä, kuin varsinaiseen empiiriseen tutkimukseen perustuvia väitteitä.
Lähteet:
Seligman, Martin EP. Authentic happiness: Using the new positive psychology to realize your potential for lasting fulfillment. Simon and Schuster, 2004.
Ryan, Richard M., and Edward L. Deci. “Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being.” American Psychologist 55, no. 1 (2000): 68–78. doi:10.1037/0003-066X.55.1.68.
Hyvinvointi sosiaaliset suhteiden ja läheisyyden kokemuksen näkökulmasta (Sofi)
Tutkimuskatsaukset ja meta-analyysit
Ryan, Richard M., and Edward L. Deci. “Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being.” American Psychologist 55, no. 1 (2000): 68–78. doi:10.1037/0003-066X.55.1.68.
Holt-Lunstad, Julianne, Timothy B. Smith, and J. Bradley Layton. “Social Relationships and Mortality Risk: A Meta-Analytic Review.” PLoS Medicine 7, no. 7 (July 2010): 1–20. doi:10.1371/journal.pmed.1000316.
Pinquart, Martin, and Silvia Sörensen. “Influences of Socioeconomic Status, Social Network, and Competence on Subjective Well-Being in Later Life: A Meta-Analysis.” Psychology and Aging 15, no. 2 (June 2000): 187–224. doi:http://dx.doi.org/10.1037/0882-7974.15.2.187.
Santini, Ziggi Ivan, Ai Koyanagi, Stefanos Tyrovolas, Catherine Mason, and Josep Maria Haro. “The Association between Social Relationships and Depression: A Systematic Review.” Journal of Affective Disorders 175 (April 1, 2015): 53–65. doi:10.1016/j.jad.2014.12.049.
Tutkimukset ja muut lähteet
Diener, E., and M. E.P. Seligman. “Very Happy People.” Psychological Science 13, no. 1 (January 1, 2002): 81–84. doi:10.1111/1467-9280.00415.
Aknin, Lara B., Christopher P. Barrington-Leigh, Elizabeth W. Dunn, John F. Helliwell, Justine Burns, Robert Biswas-Diener, Imelda Kemeza, Paul Nyende, Claire E. Ashton-James, and Michael I. Norton. “Prosocial Spending and Well-Being: Cross-Cultural Evidence for a Psychological Universal.” Journal of Personality and Social Psychology 104, no. 4 (2013): 635.
Hyvinvointi virtauksen, sisäinen motivaatio ja kyvykkyyden ja vapaaehtoisuuden kokemuksen näkökulmasta (Vihtori)
Tutkimuskatsaukset ja meta-analyysit
Ryan, Richard M., and Edward L. Deci. “Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being.” American Psychologist 55, no. 1 (2000): 68–78. doi:10.1037/0003-066X.55.1.68.
Nakamura, J.; Csikszentmihalyi, M. (20 December 2001). ”Flow Theory and Research”. In C. R. Snyder Erik Wright, and Shane J. Lopez. Handbook of Positive Psychology. Oxford University Press. pp. 195–206. ISBN 978-0-19-803094-2. Retrieved 20 November 2013.
Keller, Johannes, and Anne Landhäußer. ”The flow model revisited.” Advances in flow research. Springer New York, 2012. 51-64.
Deci, Edward L., Richard Koestner, and Richard M. Ryan. “A Meta-Analytic Review of Experiments Examining the Effects of Extrinsic Rewards on Intrinsic Motivation.” Psychological Bulletin 125, no. 6 (1999): 627–68. doi:10.1037/0033-2909.125.6.627.
Patall, Erika A., Harris Cooper, and Jorgianne Civey Robinson. “The Effects of Choice on Intrinsic Motivation and Related Outcomes: A Meta-Analysis of Research Findings.” Psychological Bulletin 134, no. 2 (2008): 270–300. doi:10.1037/0033-2909.134.2.270.
Tutkimukset ja muut lähteet
Differentiating Autonomy from Individualism and Independence: A Self-Determination Theory Perspective on Internalization of Cultural Orientations and Well-Being.” Journal of Personality and Social Psychology 84, no. 1 (2003): 97
http://www.selfdeterminationtheory.org/domains/motivation-and-self-determination-across-cultures-domain/ (sivulla on lueteltu eri tutkimuksia, joissa itseohjautuvuusteoriaa on testattu eri kulttuureissa)
Hyvinvointi merkityksellisen elämän näkökulmasta (Meri)
Tutkimuskatsaukset ja meta-analyysit
Auhagen, Ann Elisabeth. “On the Psychology of Meaning of Life.” Swiss Journal of Psychology / Schweizerische Zeitschrift Für Psychologie / Revue Suisse de Psychologie 59, no. 1 (2000): 34–48. doi:10.1024//1421-0185.59.1.34.
Pinquart, Martin. “Creating and Maintaining Purpose in Life in Old Age: A Meta-Analysis.” Ageing International 27, no. 2 (March 1, 2002): 90–114. doi:10.1007/s12126-002-1004-2. (ei publication biasia käsitelty)
Tutkimukset ja muut lähteet
Frankl, Viktor E. Man’s search for meaning. Simon and Schuster, 1985.
King, Laura A., Joshua A. Hicks, Jennifer L. Krull, and Amber K. Del Gaiso. “Positive Affect and the Experience of Meaning in Life.” Journal of Personality and Social Psychology 90, no. 1 (2006): 179–96. doi:10.1037/0022-3514.90.1.179.
Zika, Sheryl, and Kerry Chamberlain. “On the Relation between Meaning in Life and Psychological Well-Being.” British Journal of Psychology 83, no. 1 (February 1992): 133.
Aknin, Lara B., Christopher P. Barrington-Leigh, Elizabeth W. Dunn, John F. Helliwell, Justine Burns, Robert Biswas-Diener, Imelda Kemeza, Paul Nyende, Claire E. Ashton-James, and Michael I. Norton. “Prosocial Spending and Well-Being: Cross-Cultural Evidence for a Psychological Universal.” Journal of Personality and Social Psychology 104, no. 4 (2013): 635.
Aknin, L.B., Dunn, E.W., Sandstrom, G.M. and Norton, M.I. (2013). Does social connection turn good deeds into good feelings?: On the value of putting the `social´ in prosocial spending. International Journal of Happiness and Development, 1(2), pp. 155-171.
doi: 10.1504/IJHD.2013.055643
Lähteet kuviin:
Wikimedia commons
Lyubomirsky, Sonja (2007). The How of Happiness: A practical approach to getting the life you want. Great Britain: Sphere. p. 20. ISBN 978-1-84744-193-5.
Kehitystön Blogi 
2 vastausta artikkeliin “Sosiaalisuus, intohimo vai merkitys? – Mitä tutkimustieto kertoo hyvistä elämänvalinnoista”